Ezekusaun ne’ebé boot (91,2%) halo despeza públika iha Timor-Leste tinan 2014 to’o nia valór anuál ne’ebé aas, la hanesan ho tinan kotuk, ho dolár millaun 1.368, tuir informasaun hosi Banku Sentrál Timor-Leste (BCTL) iha sira nia relatóriu anuál.
EPA@ António Dasiparu
Valór ne’e hatudu katak iha aumentu substansiál hosi despeza públika efetivu, hafoin gasta euros milloens 1.082 iha 2013, hanesan tinan ne’ebé aumenta mós valór ba reseita doméstik la’os-petrolífera ba dolár milloens 184.
“Maski nune’e taka de’it gastu 17%, no finansiamentu kontinua bot ba iha rendimentu hosi Fundu Petróleo no reseita petrolífera”, tuir nota relatóriu nian.
Gastu efetivu iha 2014 dobru hosi rejistu tinan 2010 nian (bainhira ho dolár milloens 760), hanesan tinan ne’e halo ezekusaun orsamentál mós bot, ho 90,7%.
Tuir nível reseita doméstika BCTL haree katak ezekusaun bot liu, tanba efetivamente kobra dolár milloens 184,3 (liu milloens 18,2 duké orsamentadu ona) iha parte hothotu tanba reseita impostu nian.
Atu “komplementár” osan hirak ne’ebé tama ba kofre públiku Estadu transfere ona hosi Fundu petrolífera, ho totál dolár milloens 902,9 ka liu fali milloens 270,6 hosi “rendimentu sustentável” Fundu nian ne’ebé besik milloens 632,3.
Restu hosi finansiamentu mai hosi kaixa saldo ne’ebé lauza iha 2013 (dolár milloens 379,9).
Tuir sira ninia análize ba finansa públika BCTL hatutan tan katak Governu fó prioridade ba investimentu iha setór saúde, edukasaun no seguransa, inklui “dezenvolvimentu infraestrutura ho eskala bot no kiik hirak ne’ebé importante ba prosesu kresimentu maka'as, inkluzivu no ho kualidade boot”.
Sasán no serbisu maka reprezenta ho fatia despeza bot (32,8% hosi totál orsamentu ne’ebé ezekuta no liu 11,8% hosi tinan 2013), no BCTL haree katak “todan hosi mákina Estadu nian ba hotu iha Orsamentu, maibé inklui “despeza substansiál” besik dolár milloens 92 ba iha mina hodi tau ba jeradór hosi sentrál elétrika nian”.
Kapitál dezenvolvimentu mós reprezenta 30,4% hosi totál orsamentu. Kona-ba Fundu Infraestrutura, BCTL haree katak iha aumentu ba taxa ezekusaun tanba hosi 50,5 iha tinan 2013 ba fali 93,7% iha 2014 ka ho totál dolár milloens 324,2.
Parte boot hosi fundu 2014 ho dolár milloens 133,79 hanesan programa eletrifikasaun nasaun nian ( 41% hosi totál ne’ebé aloka ba fundu), tuir maka estadia (milloens 58,6) ho programa dezenvolvimentu rejiaun Oecussi.