Friday, May 22, 2015

Sasán folin aumenta 0,5% iha Timor-Leste iha tinan ikus ne’e, maibé parte mensal nian tun

Presu ne’ebé tun uitoan (menus 0,1%) entre fulan-Marsu no Abril iha Timor-Leste, maski iha parte omólogo nian, kompara ho fulan Abril 2015, aumenta 0,5%, dadus ne’e fó sai konforme hosi Ministériu Finansas Timor-Leste.



Entre fulan-Marsu no Abril tun hosi 0,5% iha presu komunikasaun no hosi 0,4% iha presu móvel, eletrodoméstiku no komponente sira seluk ba uma ninian, hirak ne’e hotu sai hanesan presu ne’ebé tun iha kustu kompras.

Ba presu anual nian, konforme dadus ohin ninian ne’ebé fó sai katak, inflasaun omóloga hosi 0,5% ho setór edukasaun  (liu 18%) no roupa no kalsa (liu 5,2%) ne’ebé rejistu folin aas liu.

Iha tinan kotuk ba iha keda ninian, destake kona-ba redusaun hosi 6,4% iha parte transporte no 2,1% iha abitasaun ninia.

Governu hakarak ko’a orsamentu tinan 2016 ho 17%

Edukasaun, saúde, agrikultura no infraestrutura bázika hanesan prioridade ne’ebé governu define ba orsamentu 2016 ho valór dolár rihun milloens 1,3, menus 17% lahanesan tinan ne’e nian. 
Ida ne’e hanesan konkluzaun importante hosi “jornada orsamentál” ne’ebé foin daudaun halibur membru governu hothotu iha Dili no lidera hosi primeiru ministru Rui Maria de Araújo, diretór hothotu inklui responsável hosi ajénsia no empreza públika.

Tuir Ministériu Finansas hamenus orsamentu ne’ebé hato’o hanesan poupansa hosi dolár milloens 270, tanba folin mina tuun, nomós atu halo jestaun di’ak hosi frota estatál nomós medida seluk-seluk.

“Hamenus orsamentu hanesan estratéjia Governu nian hodi garante sustentabilidade fiskál”, dehan Ministériu refere.

“Hahú agora Governu sei implementa disiplina fiskál maka’as hodi halo preparasaun ba orsamentu”, dehan.

Enkontru ne’e hanesan pasu dahuluk hodi defini meta orsamentu nomós objetivu governasaun nian ne’ebé sai nu’udar prosesu ida ne’ebé Governu hakarak atu hala’o “ho forma kordenada no lolos tuir planu, nomós halo implementasaun ba programa dezenvolvimentu”.

Rui Araújo insisti atu estrutura Estadu nian barak maka tenke konsentra ba iha “aspetu importante, lalika gasta osan no ko’alia barak, atu nune’e bele atinji objetivu hirak ne’ebé define hanesan objetivu prinsipál” orsamentu nian.

Governu esplika katak hakarak atu serbisu ba iha “kualidade hosi kada aspetu prosesu orsamentál nian”, hahú hosi faze planeamentu dahuluk, to’o orsamentasaun, ezekusaun, avaliasaun nomós kontrolu.

Iha duni enkontru ne’e responsável hosi Ministériu Finansas halo aprezentasaun kona-ba planeamentu nomós palnu anuál, analiza no fó sai rezultadi ekonómika, inflasaun, empregu, sustentabilidade fiskál nomós impostu nian. 

Wednesday, May 13, 2015

Akademiku Hakfodak, Kresimentu Ekonomia TL Sae

DILI- Akademiku sira kestiona kresimentu ekonomia neebe devulga husi governu tanba laiha dadus hodi sukat. Tanba nee sira dehan kresimentu ekonomia sae nee hanesan politika deit.
Tuir Dosente Ekonomia   Antonio Carceres hateten Kresimentu ekonomia sae nee hatudu mudansa, maibe liga ona  ho moris povu  ka lae.
Maibe liga ho kresimentu ekonomia iha Timor, tinan ba tinan, ita halo komparasaun ba nia  pursentu, agora dadauk informasaun neebe ita lee iha media, katak tinan ida nee kresimentu ekonomia sae pursentu hanesan nee, tuir informasaun sira nee, dalaruma   tuir ida-idak nia departementu maka koalia. Maibe tuir regras akademika nia, atu koalia kresimentu ekonomia sae ka tun tenki bazeia ba peskiza, tamba kresimentu ekonomia nee tenki iha nia sasukat,”hateten Antonio, ba STL iha Kampus UNTL, Liseu, Dili, Sigunda (11/05/2015).
Nia haklean tan katak indikador neebe maka determina katak kresimentu ekonomia husi tinan ida nee ho tinan ida seluk  la hanesan, tenki iha esplikasaun klaru, tamba saida maka  kresimentu nee tinan tinan sempre tun eh  sae.
Sira seidauk informa lolos konba persentajen  ba kresimentu ekonomia nee, tamba husi sira akademiku, wainhira kolia kresimentu ekonomia tenki bazeia ba invistigasaun klean.
Iha fatin hanesan Silvinho Cabral hateten konba kresimentu ekonomia, teoria sira bele koalia, maibe   kona ba data sira la bele koalia tamba la iha paktus neebe forte.
“Tamba durante nee ami akademiku husu dadus ba Governu, para ami halo piskiza, maibee Governu la foo, tamba Governu tauk, maibee husi Governu dehan kresimentu ekonomia sae, nee tamba interese politiku,” hateten Silvinho.

Wednesday, May 6, 2015

Gastu públiku timoroan sira nian aas tebes iha 2014

Ezekusaun ne’ebé boot (91,2%) halo despeza públika iha Timor-Leste tinan 2014 to’o nia valór anuál ne’ebé aas, la hanesan ho tinan kotuk, ho dolár millaun 1.368, tuir informasaun hosi Banku Sentrál Timor-Leste (BCTL) iha sira nia relatóriu anuál.
EPA@ António Dasiparu
Valór ne’e hatudu katak iha aumentu substansiál hosi despeza públika efetivu, hafoin gasta euros milloens 1.082 iha 2013, hanesan tinan ne’ebé aumenta mós valór ba reseita doméstik la’os-petrolífera ba dolár milloens 184.
“Maski nune’e taka de’it gastu 17%, no finansiamentu kontinua bot ba iha rendimentu hosi Fundu Petróleo no reseita petrolífera”, tuir nota relatóriu nian.
Gastu efetivu iha 2014 dobru hosi rejistu tinan 2010 nian (bainhira ho dolár milloens 760), hanesan tinan ne’e halo ezekusaun orsamentál mós bot, ho 90,7%.
Tuir nível reseita doméstika BCTL haree katak ezekusaun bot liu, tanba efetivamente kobra dolár milloens 184,3 (liu milloens 18,2 duké orsamentadu ona) iha parte hothotu tanba reseita impostu nian.
Atu “komplementár” osan hirak ne’ebé tama ba kofre públiku Estadu transfere ona hosi Fundu petrolífera, ho totál dolár milloens 902,9 ka liu fali milloens 270,6 hosi “rendimentu sustentável” Fundu nian ne’ebé besik milloens 632,3.
Restu hosi finansiamentu mai hosi kaixa saldo ne’ebé lauza iha 2013 (dolár milloens 379,9).
Tuir sira ninia análize ba finansa públika BCTL hatutan tan katak Governu fó prioridade ba investimentu iha setór saúde, edukasaun no seguransa, inklui “dezenvolvimentu infraestrutura ho eskala bot no kiik hirak ne’ebé importante ba prosesu kresimentu maka'as, inkluzivu no ho kualidade boot”.
Sasán no serbisu maka reprezenta ho fatia despeza bot (32,8% hosi totál orsamentu ne’ebé ezekuta no liu 11,8% hosi tinan 2013), no BCTL haree katak “todan hosi mákina Estadu nian ba hotu iha Orsamentu, maibé inklui “despeza substansiál” besik dolár milloens 92 ba iha mina hodi tau ba jeradór hosi sentrál elétrika nian”.
Kapitál dezenvolvimentu mós reprezenta 30,4% hosi totál orsamentu. Kona-ba Fundu Infraestrutura, BCTL haree katak iha aumentu ba taxa ezekusaun tanba hosi 50,5 iha tinan 2013 ba fali 93,7% iha 2014 ka ho totál dolár milloens 324,2.
Parte boot hosi fundu 2014 ho dolár milloens 133,79 hanesan programa eletrifikasaun nasaun nian ( 41% hosi totál ne’ebé aloka ba fundu), tuir maka estadia (milloens 58,6) ho programa dezenvolvimentu rejiaun Oecussi.

Related Blog: